lauantai 4. elokuuta 2018

Japanin makakeja, myöhästyneitä junia ja ravintolakulttuuria

Tokion suurkaupungin ihmettelyn jälkeen päätin suunnata Japanin Alpeille, Naganoon, joka tunnetaan mm. 1998 talviolumpialaisten isännöinnistä.

Naganosta pääsee kätevästi useisiin luontokohteisiin, joista minulle tällä kertaa ensimmäisenä prioriteettina oli Jigokudanin apinapuisto. Täällä on mahdollista tutustua japanin makakeihin, jotka tunnetaan myös lumiapinoina. Talvisin nämä apinat nimittäin lämmittelevät kuumissa lähteissä.

Toisiaan sukivia apinoita keinotekoisen kuuman lähteen reunalla.

Jigokudanin puistossa apinoita ruokitaan päivittäin ja niille on rakennettu keinotekoinen kuumalähde, jotta ihmiset voivat helposti tutustua näihin apinoihin ja niiden käyttäytymiseen niiden "luontaisessa" ympäristössä. Apinat nyt tuppaavat olemaan sen verran fiksuja, etteivät jätä ilmaista sapuskaa välistä ja tulevatkin tavallisesti päivittäin vuorilta alas laaksoon, jonne kuumalähde on rakennettu. Ihmisten liikkumista puistossa on rajoitettu: voisi ajatella, että täällä ihmiset ovat eläinten sijaan "häkissä".
Ihmiset häkissä, apinat vapaalla jalalla.

Apinat näkee tosiaan todella läheltä ja niitä on paljon. Oli siistiä päästä jumittelemaan niiden yhteisön rakennetta ja kunkin apinan roolia tuossa yhteisössä. Itse suosittelisin kohdetta, varsinkin, jos sattuu olemaan Japanissa talvella. Kesälläkin apinat olivat kyllä enemmän kuin näkemisen arvoisia, ainakin tällaisen eläinten ystävän mielestä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että apinoita voi nähdä myös mm. Kioton apinapuistossa, joten pelkästään niiden takia Naganoon ei välttämättä kannata lähteä.

Nämä istuksivat ja leikkivät noin metrin päässä minusta.

Japanin Alpeilta suuntasin etelään, Kiotoon, jossa törmäsin ensimmäistä kertaa junaongelmiin. Halusin kulkea lähijunalla pari pysäkinväliä (matkana n. 6km, aikana n. 5 minuuttia) Inariin (en tällä kertaa tarkoita Suomen Inaria), jossa pääsee katselemaan kuuluisia shintolaisia torii-portteja.  

Kun ensimmäisen junan myöhästymisestä 15 minuutilla tuli kuulutus, kaikki matkustajat vyöryivät toiselle raiteelle, toiseen junaan. Vaikka juna oli jo paikoillaan, kävi ilmi, että tämä juna oli peruutettu. Alkuperäinen juna lähti ennen kuin minä tai useat muut  palataehtivät siihen takaisin (junassa oli sen lähtiessä vain kourallinen ihmisiä). Päätin itsepäisesti istua nyt vaunussa, vaikka aikataulun mukaan erään toisen junan olisi pitänyt lähteä ennen sitä junaa, johon olin itseni parkkeerannut. Oli hyvä, etten vaihtanut junaa, sillä tuokin vuoro oli ilmeisesti peruttu, koska kyseinen juna ei missään vaiheessa liikahtanut raiteeltaan.

Loppujen lopuksi päädyin tunnin verran odottelemaan, että pääsin junaan, joka todella liikahti kohti Inaria. Tämäkin juna oli 8 minuuttia myöhässä. Juna oli luonnollisesti niin täynnä, että konduktöörit etsivät ihmisille uusia vaunuja, jotta kaikki saataisiin matkaan mukaan. Lisäksi viime hetken porukkaa lappasi jatkuvasti sisään, eikä juna voinut lähteä, kun ovi oli jossain jatkuvasti auki. Konnarien hommaa oli kyllä hauska seurata: kohteliaasti ja ripeästi yrittivät sijoittaa ihmisiä täpötäysiin vaunuihin. Kukaan matkustajista ei osoittanut ärsyyntymistään ulospäin. Kukaan ei huokaillut tai tuhissut kanssa-matkustajalleen tilanteesta. Ehkä aavistuksen ärsyyntyneeltä näyttänyt nuori mieskin laittoi silmänsä kiinni ja esitti nukkuvaa (tai nukkui oikeasti, mistä minä tiedän). Täällä tunteita ei parane näyttää ulospäin. En myöskään itse kuullut niitä kuuluisia anteeksipyyntö-kuulutuksia, mutta voi olla, että se jäi minulta vain huomaamatta (onhan tuo kuulutus varmasti ollut vain japaniksi). Mutta eivät nämä junat siis täysin saumattomasti kulje täälläkään, vaikka uskoisin tämän olleen jostain erityistilanteesta johtuva poikkeus.

Tässä vaiheessa reissua olen ehtinyt testaamaan jo useita eri tyyppisiä ravintoloita. Ravintolat toimivat pitkälti samalla periaatteella: 

  • Henkilökunta toivottaa tervetulleeksi ja kysyy montako henkilöä seurueeseen kuuluu. Tähän vastataan näyttämällä sormilla ja sanomalla luku.
  • Tarjoilija vie pöytään. Yksin joutuu useimmiten istumaan tiskille.
  • Jos on laukku, sille saatetaan tuoda lattialle sijoitettava kori, johon sen voi kätevästi laittaa pois tieltä. Tuntuu olevan yleinen tapa varsinkin kahviloissa, joissa tuollaista tiskiä (counter) ei ole
  • Tarjoilija tuo englanninkielisen menun, jos sellainen on, vettä lasissa ja lämpimän pyyhkeen (tai kertakäyttöpussin, joka sisältää kostean pyyhkeen), jolla pestä kädet
  • Jos englanninkielistä menua ei ole eikä japani ole riittävän hyvin hallussa, vaihtoehtona on: (1) Google Translate (esim. ottamalla kuva menusta  tai katsomalla sitä kännykän kameran läpi), (2) Tilata sapuskat menun mahdollisten kuvien perusteella, (3) Pyytää tarjoilijaa suosittelemaan - usein ymmärtävät tämän verran englantia. Tarjoilija tällöin puhuu japania tai japani-englantia ja osoittelee menua yrittäen selittää suosituksensa. Vähintään ymmärrät, mitä lysti maksaa. Jos tämä kuulostaa hyvältä, ei tarvitse kuin hymyillä ja nyökätä. Jännittävä yllätysateria on tilattu.
  • Kun ruoka tarjoillaan, tarjoilijat ovat oikein hyviä mimikoimaan, jos syömiseen liittyy jotain erityisiä juttuja (esim. jotkut asiat pitää sekoittaa). He tekevät tämän hymyillen ja erittäin sorjasti puhuen samalla japania. Jos vastaat englanniksi mimikoiden ja hymyillen samalla, tästä tulee  suorastaan keskustelu, josta jää ainakin minulle hyvä mieli. Nauraminen tällaisissa tilanteissa on aina parasta. 
  • Ruoka syödään syömäpuikoilla tai näin savolaisittain kepeillä (ainakin japanilaisissa ja kiinalaisissa ravintoloissa). Jotkut ravintolat käyttävät kertakäyttökeppejä, jotka ovat kiinni toisissaan. Yhden kerran minun oli vaikea saada keppejä irti ja tarjoilija tuli hymyillen ja nauraen auttamaan ja näytti millä liikkeellä ne irtoavat helpoiten. 
  • Tarjoilija jättää laskun pöytään ruoat tuodessaan ja se maksetaan lähtiessä kassalle. Aina en laskua ole saanut, mutta kassalla ovat silti muistaneet tilaukseni ja oikean summan pyytäneet. Laskun loppusumma näpytetään vielä näkyviin laskimeen, joten puheesta sitä ei tarvitse arvailla.
  • Erittäin helppoa ja tehokasta!


Sushi-ravintolassa tiskillä. Ravintolassa oli lisäksi erikseen huoneita ryhmille.

Green tea ice latte - taivaallisen hyvää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti