Settling in

Nyt on pari viikkoa takana Reykjavikissa, vaikkakin tuntuu siltä kuin oisin ollut täällä jo pari kuukautta! Kaupunki on ihana, yksinkertaisesti ihana! Runsaasti söpöjä, tunnelmallisia pikkukahviloita, joissa kahvi ei ole ollenkaan pahan hintaista (cappucino pari euroo), jouluvalot piristää kivasti katukuvaa ja talot on niin mahdottoman kivoja monipuolisine väreineen (tässä lähellä on yksi limenvihreä talo!) ja muutenkin... ah! Tosi kiva kaupunki. Kaikkialle pääsee helposti kävellen... tai no, helposti ja helposti. Islannissa on nyt lunta enemmän kuin vuosikymmeniin ja koko paikka on totaalisen hämmentynyt mitä sen kanssa pitäisi oikein tehdä. Parhaimmillaan kadut on peilijäässä ja tuuli puhaltaa, mikä johtaa siihen, että ainoa mahdollisuus päästä eteenpäin on liukua tuulensuuntaisesti - reitti pitää siis valita huolella! Mutta joo, todellisuudessa tuulta ei ole ollut läheskään joka päivä. Viime tiistaina oli oikeen kunnon lumimyrsky, mutta sittemmin tuuli ei kyllä ole ollut sen kummempi kuin Suomessakaan.

Kuulin myös, että syy siihen, miksi katuja ei hiekoitettu oli siinä, etteivät hiekoittajat oikein osanneet päättää mistä aloittaa. Joten siksi koko viime viikko meni luistellessa ympäriinsä. Nyt tosin hiekkaa näyttää olevan enemmän tai vähemmän joka puolella ja lumet on muutenkin sulamassa pois. Plussakeliä siis puskee ja vettä satelee toisinaan. Tänään tosin oli tosi nätti päivä! Puolipilvistä, ei tuulta eikä sadetta! Mutta ei täällä kyllä KYLMÄ ole. Siis jos muistellaan viime talvea Suomessa - jatkuvasti -20 ja -30 - ei täällä paleltumaan pääse. Tuulen ja sateen pitävät vaatteet on siis kaiken A ja O, ei täällä mitään hirveitä vuorauksia ole vielä tarvinnut.

Tässä parin viikon aikana oon nyt tutustunut ihmisiin (yllärillä myös pariin islantilaiseen, mutta sitäkin useampaan puoli-islantilaiseen, joita on täällä vaihdossa aika monta, mikä on mahtavaa, koska ne tietää Islannista kaiken ja osaa islantia), käynyt ratsastamassa (retki oli ihan kiva, mutta ei nyt mitään älyttömän hienoa ja upeeta, koska ei jään takia voitu mennä kovin kovaa), tutustunut Reykjavikin yöelämään runturin merkeissä (runtur = baarikierros, siitähän tämä kaupunki on kuuluisa, eikös?) ja muutenkin asettunut aloilleni. Miulla on paikallinen opiskelijakortti, jolla saan ruokaa yliopistolta 650 kruunulla (~4 e), ostin tänään 3 kk bussikortin sekä 3 kk salikortin, huomenna meen pankkiin avaamaan islantilaisen tilin vuokranmaksua varten ja muutenkin... kaikki tuntuu selkeältä ja helpolta.

Oon pyörinyt täällä aika paljon oikeustieteiden opiskelijoiden kanssa, joten siispä meininki on ollut hieman erilaista... Esimerkkinä tämä salihomma. Päätin ostaa kolmen kuukauden lipun World Class nimiselle salille, koska Hanna (ruotsalainen) ja Elisa (norjalaisislantilainen) käyvät siellä myös. Hinta ei ollut halvin mahdollinen (~150 e/3kk), mutta kivaahan se on porukassa salille mennä, ei sinne muuten oikein saa itseään ikinä raahattua. Mutta että millainen sali se on!! Kävin siellä tänään ekaa kertaa ja... haha! Olin kyllä niin hämmentynyt, ettei mitään järkeä! Ensimmäinen sana, jolla sitä kuvailisin, on HIENO: salikorttia ei ole, tunnistautuminen tapahtuu silmäskannerin avulla. Toisin sanoen katsot sellaiseen peiliin, joka skannaa siun silmät ja tunnistaa kuka oot ja tsadaa, pääset sisään. Hyvin, hyvin hämmentävää! Toiseksi kuvailisin sitä sanalla ISO: juoksumattoja oli varmaan 50, pyöriä samaten sekä muita vekottimia, joista suurinta osaa en oo ikinä ees nähnyt! Hieman toinen meininki kuin Joensuun yliopiston salilla. Kolmanneksi sanoisin, että World Class on nimensä mukaisesti maailmanluokan sali. Siellä on uima-allas, joka on varmaan kaksi kertaa isompi kuin Joensuun Vesikon allas ja lisäksi ulkona lämpimiä altaita, joihin voi mennä saliurakoinnin jälkeen lillumaan niin pitkäksi aikaa kuin sielu sietää! Niin ja tokihan salilla järjestetään spinningiä, aerobicia jne., joista suurin osa kuuluu myös jäsenyyden hintaan ilman ekstramaksuja. Nauratti tänään hieman, että ei oo todellista miten hieno paikka! Mie en IKINÄ käy missään noin luksuspaikassa! No, sitä se teettää kun liikkuu oikeustieteilijöiden kanssa. Mutta en todellakaan valita, päinvastoin!! Parasta ikinä! Ja huippua, kun kavereita käy samassa paikassa, niin oikeesti tulee käytyäkin siellä sitten. Sovittiin jo, että tiistaina mennään uusiksi - täydellistä! Tällä menolla jaksan vaeltaa sitten kesemmällä huoletta ympäri Islantia.

Bussikortin ostin oikeastaan salilla käynnin takia. World Class sijaitsee lähellä Laugardalur puistoa, joka on upea laakso kaupungin keskellä. En oo vielä siellä käynyt, mutta oon ajatellut mennä sinne kunhan kelit tosiaan vähän paranee. Paikalliset käy siellä kalastamassa, piknikillä, kävelyillä ja niin pois päin. Mutta nyt kun miulla on bussikortti, oon vapaampi liikkumaan ympäri Reykjavikia. Ratsastamaankin on helpompi mennä, samoin kuin Kringlaniin ja Smáralindiin (kauppakeskuksia), kun ei tarvii aina ostaa kertalippua (joka on muutenkin aika kallis pidemmän päälle, reilu 2 e). Muutenkin voin tutkailla paikkoja paljon rennommin, kun ei tarvii kävelyvauhtia liikkua paikasta toiseen. Eikä tuo bussikortti nyt ihan mahdottoman hintainen ollut, 3 kk ~100 e... Pakkohan sitä johonkin on rahojaan sijoittaa, ei sitä ilmaiseksi voi kuvitella mitään saavansa.

Oon tosi tyytyväinen päätökseeni tulla Islantiin. Oon onnistunut löytämään niin kivoja ihmisiä! Hanna on ihan mahtava, se on kotoisin Göteborgista ja sen kanssa aika menee lentäen. Molemmat kälätetään kuin hullut! :D Tosi hauskaa! Tänäänkin salin jälkeen mentiin syömään ulos ja päädyttiin Uncle Tom's (en oo varma nimestä, Laugavegurilla oli kuitenkin) nimiseen kahvilaan, jossa ostettiin italialaista crêpeä - pannukakku riisillä, herkkusienellä, paprikalla, sipulilla ja millä kaikella. TÄYDELLISTÄ! Eikä hintakaan nyt niin paha ollut, 1090 kruunua eli ~7 e... Joo, en ollut syömässä usein ulkona, mutta kyllä sitä nyt poikkeuksia saa tehdä. Sen jälkeen mentiin kahville Cafe Mokkaan, joka on Reykjavikin vanhin kahvila ja se on säilytetty täysin alkuperäisenä - yksi kaupungin parhaimmista kahvipaikoista. Sieltä saa myös jättimäisiä vohveleita, jotka pitää kyllä testata joku päivä - NAM NAM.

Kurssit ei oo miun osalta vielä ihan täysillä alkaneet. Viime viikolta suurin osa oli peruttu, miulla oli vaan 2 luentoa. Mutta kaikki vaikuttaa toistaiseksi mielenkiintoiselta, mutta ilmeisesti työmäärä on suurempi kuin Prahassa. Se ei kyllä haittaa ja oonkin tosi innoissani kaikista kursseista, joita pääsen opiskelemaan täällä! Jäätiköihin, tulivuoriin ja geotermisen energian käyttöön liittyviä juttuja ja muutenkin niin Islannille tyypillistä asiaa. Ja melkein kaikkiin kursseihin kuuluu exkursio, jotka järjestetään toukokuussa. Ainakin yhdellä kurssilla matkat maksaa yliopisto, joten kaikkea ei tarvitse edes itse kustantaa. Mutta kursseista lisää kunhan saan enemmän käytännön kokemusta!

Ensi viikonloppuna pääsen lopultakin näkemään jotain muuta kuin Reykjavikin keskustaa (okei, olinhan jo sillä ratsastusretkellä, mutta kuitenkin), koska tarkoitus on osallistua Office of International Education'in järjestämälle Reykjanes exculle, jossa käydään myös Blue Lagoonissa. Lisäksi oon suunnitellut näkeväni miun buddya taas (buddy on siis yliopiston järjestämä islantilainen opiskelija, jonka tehtävänä on tutustuttaa minnuu Reykjavikiin ja Islantiin, miulle sattui tosi kiva buddy, joten oon siinäkin suhteessa tosi onnekas!). Tekemistä siis riittää ja rahaa kuluu, mutta pitää yrittää kohdistaa senkin käyttöä niihin juttuihin, mitä tässä nyt oikeasti haluaa tehdä! Kyllä täällä on mahdollista olla ja matkustella, pitää vaan tosiaan olla paljon huolellisempi rahan käytön kanssa kuin Prahassa tai Aasiassa.

Tarinat jatkuu, kunhan kokemuksia kertyy. Kuviakin pitäis ottaa lisää, oon ollut hieman laiska sen suhteen. :)